Edellisessä blogissani (13.9.2017) tarjosin sijoittajilta yrittäjille rahaa sekä hikeä. Mutta mitä yrittäjien tulisi odottaa saavansa ulkopuolisilta hallituksen jäseniltä? Osaamista, näkemyksellisyyttä, sitoutumista, jopa ihmetekoja? Niitä kaikkia tarvitaan – ja ne kaikki ovat kuten niin monet muutkin asiat: ne eivät synny itsestään.
Osaaminen – tai sen hyödyntäminen?
Varmaa on, että ulkopuolinen hallituksen jäsen tuo yritykseen osaamista. Mutta onko osaaminen yrityksen kannalta relevanttia? Pohtiessaan hallituksessa tarvittavaa osaamista moni yrittäjä päätyy puntaroimaan miten ulkopuolinen hallituksen jäsen voi täydentää hänen omaa osaamistaan. Tämä voi olla hyvä lähtökohta, mutta tarkastelussa tulisi ottaa huomioon myös yrityksen koko organisaation ja kumppaneiden osaaminen yrityksen elinkaaren eri vaiheita unohtamatta.
Olen monesti kuullut yrittäjiltä, että heidän yrityksensä hallitukseen tarvitaan talousosaamista. Keskustellessamme on käynyt ilmi, että jo käytettävissä olevaa osaamista ei ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla.
Esimerkiksi kirjanpitäjä ja tilintarkastaja kuuluvat yrityksen resursseihin ja ovat hallituksen hyödynnettävissä olevaa osaamista. Kuinka useasti olette kutsuneet tilintarkastajan tai kirjanpitäjän yhtiöidenne hallituksen kokouksiin? Jos vastaus on yksi tai ei kertaakaan, valjastakaa heidän osaamisensa seuraavan vuoden aikana vahvemmin yhtiönne kasvun tueksi.
Näkemyksellisyys – teoriaa vai käytäntöä?
Tässä ulkopuolisella jäsenellä on erinomainen mahdollisuus tuoda lisäarvoa hallitukseen, katsoa asioita ”erilaisin silmin”.
Customer Advocates on Board -kyselyn (Tarja Ilvonen/Hallituspartnerit ry.) mukaan hallitusten asiakasajattelu strategisessa päätöksenteossa menee asiakasosaamisen (Skillset), tiedon keräämisen ja raportoinnin (Toolset) kautta asiakasvisioon (Mindset). Mielestäni tässä ajattelumallissa mittareille annetaan liikaa painoarvoa hallituksen yhteisen näkemyksellisyyden kustannuksella. Kääntäkää ajattelumalli toisin päin ja yllättykää positiivisista tuloksista.
Pekka Tammela kirjoitti blogissaan (16.3.2017), että yrityksen hallituksen tulisi olla pihalla. Tämä on varteenotettava neuvo, jota kaikkien kannattaisi noudattaa. Uusia näkökulmia voi löytyä hyvinkin läheltä: omasta organisaatiosta. Asetan jälleen kysymyksen: kuinka monta kertaa hallituksena olette aloittaneet kokouksen kävelemällä tuotantoprosessin alusta loppuun? Yksi tuotantokierros voi laajentaa näkemystä oman liiketoiminnan vahvuuksista ja samalla viestiä johdon sitoutumista koko organisaatiolle. Siispä hallitus ulos kokoushuoneesta, ja samalla sisään yrityksen yhteiseen asiakasvisioon.
Sitoutuminen – miten se rakennetaan?
Tämä on mielestäni ehdottomasti tärkein asia, jota yrittäjän tulisi paitsi odottaa, myös vaatia ulkopuoliselta hallituksen jäseneltä. Sitoutuminen valjastaa osaamisen ja näkemyksellisyyden tuloksiksi. Aina tämä ei valitettavasti toteudu. Siksi yrittäjän pitää itse olla aktiivinen.
Miten sitoutuminen sitten syntyy? Tämän asian tulee olla yksi tärkeimmistä valintakriteereistä valintaprosessista alkaen. Jäsenehdokkaan osaaminen saattaa kohdistua täydellisesti yrityksen elinkaaren tarpeeseen, mutta jos hänen sitoutumisensa suhteen on pienintäkään epäilystä, valintaa ei tule tehdä. Toisaalta hallituksen toimintatapa voi hyvinkin nopeasti tukahduttaa hallituksen jäsenen innostuksen ja sen myötä myös sitoutumisen. Hyvä perehdytys yrityksen toimintaan sekä tavoitteellinen, eteenpäin katsova hallitustyöskentely luovat kipinää sitoutumiselle.
Ihmetekoja – onko niitä?
Valitessaan ensimmäistä kertaa ulkopuolista hallituksen jäsentä yrittäjän odotukset saattavat olla epärealistisia. Myös strategisen ja operatiivisen toiminnan roolit voivat helposti sekoittua. Hallituksen tulisi keskittyä strategisiin asioihin, mutta pienissä yhtiöissä en vetäisi tähän liian tarkkaa rajaa.
Toisinaan näyttää siltä, että ulkopuolinen hallituksen jäsen pystyy tekemään ihmetekoja. Todellisuudessa ne kuitenkin ovat oikein hyödynnettyä osaamista, näkemyksellisyyttä ja sitoutumista.
Petri Antila
Kirjoittaja työskentelee yrityskauppojen, pääomasijoittamisen ja hikisen pääoman parissa.