Rakkaalla lapsella on monta nimeä: sijoittaja, omistaja, osakas, kanssayrittäjä, yrittäjä. Kaikki tärkeitä ja kaikki erilaisia! Tässä kirjoituksessa mietitään hetki tyyppien eroja ja kyllä, kehotetaan kanssayrittäjyyteen.
Yrityksen elämänkaaren aikana tarvitaan monelaisia ihmisiä. Alussa tarvitaan yrittäjä ja ehkä rahoittaja. Joku tai jotkut, jotka laittavat työn käyntiin ja rattaat pyörimään. Työntekijöitä, asiakkaita tietenkin.
Melkein aina jossakin vaiheessa mukaan liittyy rahoittaja.
Varhaisen vaiheen ja korkean kasvun yrityksissä eli startupeissa rahoittaja on usein mukana jo aikaisessa vaiheessa – häntä kutsutaan enkelisijoittajaksi (tai joskus äidiksi, isäksi tai muuksi sukulaiseksi). Enkeli on joku, joka uskoo tiimiin ja ideaan niin paljon, että on valmis sijoittamaan omaa rahaansa erittäin korkealla riskillä vielä nupullaan olevaan yritystoimintaan. Korkea riski – mahdollisesti erittäin korkea tuotto!
Tyypillisemmän kasvun yrityksissä rahoittajana alkuvaiheessa toimii pankki, Finnvera jonkin instrumenttinsa kautta tai muut julkiset ja yrittäjää lähellä olevat tahot. Raha on perinteisempää ja riski pienempi, tuotto samaten. Muitakaan julkisia instrumentteja ei ole syytä unohtaa – ELY, Business Finland ja muut auttavat!
Yrityksen kasvaessa ja toiminnan kehittyessä rahoitustarpeet monipuolistuvat ja käyttöpääoma on usein tarpeen. Yhtiön tyypistä riippuen samat tahot tarjoavat apua; pankki – sijoittaja – joku muu. Varsinaisten investointien rahoitukselle löytyy usein apua myös erilaisista julkisista instrumenteista ELY-keskuksista EU-rahaan.
Pääomasijoitusrahastot sijoittavat rahastosta riippuen erilaisen riskin yhtiöihin. Osa rahastoista on erikoistunut alkuvaiheen startup-yhtiöihin, osa kiinteistöihin, osa myöhemmän vaiheen yrityksiin jne. Joku haluaa 10 % kohdeyhtiöstä, toinen jotain muuta. Yhteistä on halu tuottaa arvoa, vaihteleva tuotto-odotus ja jossain määrin rajallinen sijoitushorisontti.
Mutta millainen taho se rahoittaja sitten on?
Enkelisijoittaja on startupeissa usein suhteellisen lähellä yrittäjää ja jopa arjessa mukana. Tulevia rahoituskierroksia saatetaan suunnitella yhdessä ja ilot suruja unohtamatta jaetaan. Pankit ja muut rahoituslaitokset ovat perinteisiä rahoituksen lähteitä ja toimijoina yrityksen kannalta passiivisia – helposti ennustettavia ja varmoja. Pääomasijoittaja on usein jollain tapaa mukana vähintään hallituksen kautta ja haluaa tuoda yrityksen toimintaan lisää. Sijoittajilla on myös omilta omistajiltaan tulevat tavoitteensa, jotka nivoutuvat yrityksen tavoitteisiin.
Monta rahoittajaa, monta ajattelutapaa.
Perinteisin rahoittaja ja omistaja on kuitenkin yrittäjä itse tai toinen yrittäjä – ja asiakas!
Sanotaankin, että yrityksen paras rahoitus on asiakasrahoitus. Raha tulee terveestä liiketoiminnasta ja asiakkaalta. Asiakas on valmis maksamaan tuotteesta tai palvelusta ja hinnasta jää myös katetta. Tuolla katteella saadaan yrityksen toimintaa rahoitettua. Asiakasrahoituksesta huolimatta moni yrittäjä joutuu rahoittamaan omaa yritystoimintaansa vuosien varrella myös omalla rahallaan.
Rahoittaja myös usein vaihtuu yrityksen kehittyessä ja iän karttuessa, samaten yrittäjän tavoitteet. Käynnistysvaiheen starttirahoista päästään käyttöpääoman kautta kasvuvaiheen investointeihin ja jossain vaiheessa moni alkaa miettiä joko koko yrityksen myymistä tai ainakin selkeää kasvuloikkaa. Yritykselle on (tai saattaa olla) monta ostajaa pääomarahastoista potentiaalista uutta yritystä itselleen etsiviin uusiin tai vanhoihin yrittäjiin. Joskus alkuperäinen yrittäjä haluaa myydä yrityksensä kokonaan ja toisinaan jäädä vielä osaomistajaksi.
Jossain eri omistamisen ja sijoittamisen tapojen välimaastossa on kanssayrittäjyys, jossa kokenut yrittäjä, rahastoyhtiö tai vastaava taho tuo mukanaan kehitysrahaa, mahdollisesti pienen exitin ja mahdollisuuden jatkaa yritystoimintaa yhdessä kohti parempia aikoja. Neuvoja, verkostoja ja potentiaalia on tarjolla tässäkin mallissa.
Mikä sitten on oikea tapa rahoittaa omaa yritystään?
Mikä on oikea tapa omistaa?
Vastaus on lyhyt: riippuu.
Jo perinteisesti yrittäjän kannattaisi ensin miettiä mitä haluaa omistajana ja millä aikavälillä. Tahdon päälle on hyvä rakentaa omistajastrategia, joka toivottavasti heijastuu koko yrityksen ajatteluun ja tulevaisuuteen rakenteesta ja koosta huolimatta! Strategiassa voi olla yrityksen myyminen seuraavan kolmen vuoden aikana kokonaan tai osittain, kasvurahan hakeminen ulkomaille laajentumiseen tai yksinkertaisesti se, että ollaan tyytyväisiä tähän mitä on.
Yhtä kaikki: kannattaa miettiä mitä haluaa ja toimia sen mukaan.
Tiedätkö sinä mitä haluat omistajana, yrittäjänä ja sijoittajana?
Ilkka Kaikuvuo
Kirjoittaja on kokenut kasvun ja liiketoiminnan osaaja, joka on ollut mukana tukemassa lukuisten kasvuyritysten kasvua, rahoitusjärjestelyitä, hallitustyöskentelyä ja yritysjärjestelyitä.