Mitä?
Kun puhutaan sijoittamisesta, moni mieltää sijoittamisen Nokian, Koneen tai muun vastaavan suuren suomalaisen yhtiön osakkeen ostamiseksi pörssistä. Kuitenkin Suomessa on suuri määrä yhtiöitä, jotka etsivät kasvurahoitusta ja heidän osakkeillaan ei käydä kauppaa pörssissä. Jos kasvurahoitusta tarvitsevan yhtiön omat varat eivät riitä kasvuinvestointien rahoittamiseen, hakevat he rahoitusta esimerkiksi pääomasijoittajilta.
Pääomasijoittajat voidaan jakaa yleisesti kahteen eri tyyppiin; Venture Capital ja Private Equity. Venture Capital -rahastot sijoittavat yleisesti aikaisen vaiheen yhtiöihin, joilla ei välttämättä ole edes liikevaihtoa vielä. Private Equity rahastot sijoittavat käyttäen buyout -strategiaa missä kohdeyhtiöstä ostetaan enemmistö ja 4-6 vuoden päästä yhtiö myydään eteenpäin, kun sitä on saatu kasvatettua esimerkiksi orgaanisesti tai erilaisten yritysostojen kautta. Yleisesti Private Equity rahastojen sijoituskohteet ovat jo tasaista liikevaihtoa tuottavia yhtiöitä, joilla on vahva tase.
Miten?
Pääomasijoittamista on mahdollista harjoittaa myös yksityishenkilönä, rahastojen kautta tai itsenäisesti. Rahastojen kautta sijoittaminen yleisesti vaatii suurta, ainakin seitsemännumeroista sijoituspääomaa ja tämän takia suurin osa pääomasijoitusrahastoihin sijoittajista onkin instituutioita.
Pääomasijoittaminen on myös mahdollista suoraan yksityishenkilönä. Tyypillisesti yhtiö toivoo sijoittajalta kuitenkin rahoituksen lisäksi myös osaamista tai suhteita, joista yhtiölle voisi olla hyötyä. Yhtenä vaihtoehtona on myös sijoitusten toteuttaminen listaamattomiin yhtiöihin tiettyjen palveluntarjoajien kautta, jotka tarjoavat joukkorahoitusta nettisivuillaan. Näiden yhtiöiden valuaatioita kannattaa tarkastella huolellisesti varmistaakseen, että tuotto-odotus on oikea, suhteessa riskeihin.
Miksi?
Miksi kukaan haluaisi sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin, kun pörssistä saa osakkeita? Tähän kysymykseen vastaa hyvin alla esitetty taulukko, missä Tela on listannut osakesijoituksien tuottoja 1-, 3-, 5- ja 10 vuoden ajanjaksoilta. Kuten taulukosta käy ilmi, yksi on selkeästi ylitse muiden, noteeraamattomat (listaamattomat) osakkeet. Kun tarkastelemme pisintä tarkastelujaksoa (2008 – 2017) huomaamme, että noteeraamattomat osakkeet ovat tuottaneet 14,4% vuotuisesti. Kun vertaamme tuottoa noteerattuihin osakkeisiin, missä vuotuinen tuotto on 4,5%, voimme päätellä, että tämä on selkeä syy miksi noteeraamattomat osakkeet ovat varteenotettava sijoitusvaihtoehto hajauttamisen lisäksi. Kuitenkaan tätä ei voida pitää pitkän aikavälin odotettuna tuottona, sillä vuonna 2008 tultiin alas korkealta ja kovaa. Parempi mittari keskimääräiselle tuotto-odotukselle tämän taulukon mukaan on 5 vuoden tarkastelujakso, missä noteeraamattomat osakkeet ovat tuottaneet noin 19,4% vuotuisesti ja noteeratut osakkeet 11,2% vuotuisesti. Totuus löytyy todennäköisesti kuitenkin jostain näiden kahden välistä.
Suurempi tuotto kulkee kuitenkin käsi kädessä suuremman riskin kanssa. Yleisesti ottaen noteeraamattomat yhtiöt ovat pienempiä suhteessa noteerattuihin yhtiöihin, mikä tuo sijoittajalle riskiä. Lisäksi noteeraamattomat yhtiöt eivät ole yhtä likvidejä osakkeita. Mikäli sijoittaja päättää myydä omistamansa noteeraamattomat osakkeet, hän saa varata tähän aikaa huomattavasti enemmän verrattuna noteerattujen osakkeiden myymiseen.
Kiinnostaako pk-yrityksiin sijoittaminen?
PJ Maa Partners on toiminut neuvonantajana useassa yritysjärjestelyssä missä on ollut mukana pääomasijoittaja. Osassa transaktioissa on ollut mukana pääomasijoitusrahasto ja osassa ollut mukana yksi tai useampi pääomasijoittaja yksityishenkilönä. Mikäli sinua kiinnostaa pääomasijoittaminen ole yhteydessä PJ Maa Partnersin asiantuntijoihin ja jutellaan aiheesta lisää.
Sami Savolainen
Kirjoittaja työskentelee analyytikkona yritysjärjestelyiden parissa.