Pääomasijoittaminen on yksi keino hakea yritykselle kasvurahoitusta. Tässä artikkelissa kerrotaan yhden yrittäjän tarina hänen kokemuksestaan pääomasijoittajan kanssa tehdystä yrityskaupasta hankkeesta.
Millainen oli yrityksen lähtötilanne?
Harri Sandvik oli toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta ja lähtötilanteessa hän toimi pääosakkaana ja toimitusjohtajana kahdessa yhtiössä Vaihtolavacom Oy ja Sandvik Purku Oy, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 10 miljoonaa euroa. Harri oli sitouttanut muutaman avainhenkilön yrityksiin omistuksellisesti ja molemmat yritykset olivat kannattavia ja hyvässä kasvuvauhdissa. Yhtiöillä oli liiketoiminnallinen yhteys (purkuliiketoiminnassa syntyvää jätettä kuljetetaan pois kohteesta vaihtolavoilla), mutta kumpaakin yritystä pyöritettiin omana itsenäisenä yksikkönään. Harrilla oli mielessään useita eri vaihtoehtoja siitä, miten yrityksiä voitaisiin edelleen kehittää ja kasvattaa, mutta omat resurssit, sekä taloudellisesti että osaamisen kannalta, eivät riittäneet asian eteenpäinviemiseen. Lisäksi Harria mietitytti erityisesti kasvuun tarvittavan rahoituksen vuoksi otettava riski, sillä hän oli ajatellut hiljalleen vähentää omaa rooliaan yritysten operatiivisessa toiminnassa ja viettää enemmän aikaa kesäpaikassaan saaressa.
Miten homma lähti liikkeelle?
Harri otti yhteyttä neuvonantajaan, jonka kanssa kartoitettiin yhtiöiden tilanne ja kirkastettiin, mitä omistajat aidosti haluavat. Tämän jälkeen käytiin läpi eri vaihtoehdot mitä yritysjärjestelyiden näkökulmasta on olemassa. Sen sijaan, että yhtiöt oltaisiin myyty kokonaisuudessaan ulkopuolisille taholle, päädyttiin vaihtoehtoon, jossa kahdesta yrityksestä muodostettaisiin kiinteämpi kokonaisuus, mikä mahdollistaisi tiiviimmän toimintamallin, henkilöstöjen välisen tiiviimmän yhteistyön ja synnyttäisi synergiahyötyjä mm. markkinoinnin, mainonnan ja hallinnon näkökulmista. Myös kasvuaihiot sekä orgaanisesti että yritysostoin mallinnettiin ja kirjattiin ylös lyhyeen kirjalliseen dokumenttiin. Tämän prosessin aikana kävi ilmi, että järjestelyyn tarvittaisiin tueksi muita osapuolia, jotka toisivat kokonaisuuteen niin rahoitusta, osaamista, kontakteja kuin kumppanuutta. Harrilla oli mielessä henkilö, joka hänen mielestään olisi sopiva kokonaisuuden toimitusjohtajaksi, mutta entäs se ne muut kasvun kumppaneilta vaaditut ominaisuudet? Keneltä kumppanilta ne saataisiin?
Miten valita oikea kumppani?
Neuvonantajan avulla tunnistettiin muutama potentiaalinen tämän kokoluokan ja toimialan yrityksistä kiinnostunut pääomasijoitusyhtiö ja ensimmäisen kanssa aloitettiin neuvottelut. Oikean kasvun kumppanin etsimiseen kannattaa käyttää aikaa ja nähdä vaivaa, jolloin pystytään jo etukäteen paremmin analysoimaan ja miettimään sitä, kenen kanssa tehtävällä yhteistyöllä saataisiin paras kumppanuus. Tärkeää Harrin prosessissa oli luottamuksen syntyminen ja yhteisen näkemyksen jakaminen siitä, miten kokonaisuutta tulisi lähteä viemään eteenpäin. Lisäksi, merkittävässä roolissa keskusteluissa olivat myös yhtiöiden nykyiset ja tulevat avainhenkilöt sekä heidän roolinsa ja sitoutumisensa. Luonnollisesti myös näkemys yhtiön omistusrakenteesta järjestelyn toteuduttua piti miellyttää kaikkia osapuolia.
Mitä prosessin aikana tapahtui?
Alkuvaiheen keskustelujen jälkeen pääomasijoittaja teki yhtiöistä indikatiivisen tarjouksenallekirjoittaa aiesopimus, jonka jälkeen aloitettiin due diligence -prosessi eli niin sanottu ostajan tekemä yrityksen kuntokartoitus. DD:n tekeminen olikin Harrin mukaan yksi projektin haastavimmista ja työläimmistä vaiheista, mutta siitäkin selvittiin muutamassa viikossa. Kokonaisuudessaan prosessin aikana pääomasijoittaja kävi läpi johdon lisäksi yrityksen strategian, toimialan, liiketoiminnan, asiakkaat, paikan arvoketjussa, sopimukset ja arvion yrityksen hinnasta. Tässä prosessissa hiottiin myös yhtiön liiketoimintasuunnitelmaa. Kauppakirjojen valmistelut aloitettiin yhtä aikaa DD-prosessin kanssa samoin kauppakirjojen liitteiden työstäminen (mm. uudet johtaja-/työsopimukset sekä osakassopimus). Noin puolen vuoden jälkeen neuvotteluiden alkamisesta allekirjoitettiin kauppakirjat sen pääomasijoittajan kanssa, joka oli ensimmäinen neuvottelukumppani.
Millaisia vinkkejä on antaa yrittäjälle, joka miettii mahdollista yritysjärjestelyä?
Harrin mielestä ensisijaisen tärkeää on, että yhtiön tuloksentekokyky ja paperit ovat kunnossa. Visio ja tarina täytyy olla, mutta ne eivät pelasta, jos itse yhtiö ei ole hyvässä taloudellisessa kunnossa. Lisäksi ”nopeet liikkeet on näyttäviä” eli tarkoittaa sitä, että kun kauppa on ”päällä” niin pitää toimia nopeasti ja antaa mennä, viimeistä kauppahintaa ei kannata miettiä tai jäädä odottamaan. Etukäteen ennen prosessiin ryhtymistä kannattaa kuitenkin miettiä mikä on se hinta millä on valmis luopumaan.
Mitä olet oppinut?
Harrin mukaan prosessi ei ole hankala tai vaikea, vaan aivan normaalilla järjellä pärjää kyllä. Kannattaa käyttää jotain neuvonantajaa siksi, että tulee parempi ymmärrys siitä mihin on ryhtymässä. Pääomasijoittajan kanssa pärjää kyllä ja mahdollisuudet menestymiseen ovat heidän kanssaan paremmat. Harri kertoo myös itse oppineensa pääomasijoittajalta erityisesti yritysjärjestelyistä ja niiden tekemisestä.
Mitä järjestelyllä saavutettiin?
Yritykseen on tullut osaamista, tekeminen on muuttunut ammattimaisempaan suuntaan. Yhtiön taloudellisen tilanteen seuraaminen on helpottunut. Yritysten kasvu on ollut merkittävää sekä orgaanisesti että yritysostoin. Liiketoimintamalli on skaalattavissa ja kehittymismahdollisuuksia edelleen näköpiirissä. Vastuut yhtiöissä ovat jakautuneet eli sitä mitä lähdettiin hakemaan, saavutettiin ja Harrikin voi (halutessaan) viettää entistä enemmän aikaa kesäpaikassan.
Vasen kuva: Vaihtolavacom toimittaa erikoisvalmisteisilla autoilla lavat ahtaisiin porttikonkeihin, rakennustyömaille, parkkihalleihin. Keskimmäinen kuva: PJ Maan Partneri Satu Kangas ja Harri Sandvik yritykaupan allekirjoittamisen jälkeen. Oikea kuva: Yrityskaupan allekirjoitustilaisuudessa kynä sauhusi.