Yrityskauppojen kannalta kulunut vuosi on ollut mielenkiintoinen. Alkuvuodesta tehtiin paitsi kokoluokaltaan isoja yrityskauppoja, niin myös määrällisesti melko paljon kauppoja. Tätä iloa kesti kuitenkin vain hetken, kun maaliskuussa suurin osa vireillä olevista yrityskaupoista pistettiin pitoon. Oltiin hetki ihmeissään ja mietittiin, mitä tulee tapahtumaan. Koronan pelättiin hidastavan yrityskauppoja pidempäänkin kun vain kevään, mutta alkusyksy on näyttänyt toisin. Yrityskaupat ovat kiivastuneet valtavasti ja töitä on tuntunut olevan koko kevään edestä. Myytäviä yrityksiä kävelee digitaalisesta ovesta sisään (näin korona-aikana), mutta tekijöitä ei ole tarpeeksi. Uutisissakin puhuttanut (Kauppalehti 12.10.2020) pula yrityskaupan ammattilaisista on tämän hetken yrityskaupan kulmakivi. Eikä lähikuukausina edessä häämöttävät yrityskaupat anna armoa. Myös meillä PJ Maa Partnersilla on paiskittu hommia paikoin kellonkin ympäri, jotta saadaan palveltua kaikki sitä tarvitsevat. Yrityskauppa on tarkkaa ja vaatii paljon tutkimustyötä sekä panostamista myyjän sekä ostajan tarpeisiin.
Miksi sitten tekijöitä ei alalla ole, vaikka työtä löytyisi?
Suurin osa tekijöistä on tällä hetkellä perusturvatussa palkkatyössä. Yrittäjyyteen hyppääminen, jossa ei voi varmistua kiinteästä tulonlähteestä pelottaa. Sitten taas isot yritykset, jossa suurin osa on palkkatöissä, ovat kuitenkin sen verran isoja, että heidän ydinliiketoiminta ei kata pk-kokoisien yhtiöiden välittämistä. He eivät ole tarpeeksi ketteriä palvelemaan pienemmän yrittäjävetoisen yrityksen tarpeita. Tällä hetkellä pääosa myytävistä yrityksistä on valuaatiokokoluokaltaan 100 tuhatta euroa – 5 miljoonaa euroa.
”Lisäksi yritysjärjestely kestää tyypillisesti vähintään 6 – 9 kuukautta, jonka ajan uudet toimijat syövät omia vanhoja eväitään. Palkkiorakenne kaupoissa on siis pääosin onnistumisperusteista. Tämä on tietenkin houkutteleva malli palvelua ostavalle asiakkaalle, mutta tekijän näkökulmasta vaatii kanttia hypätä liikkuvasta junasta tekemään pk-sektorin järjestelyjä. Tästä syystä tekijöitä ei ole riittävästi”, sanoo Pekka Tammela, PJ yksi Maa Partnersin osakkaista.
”Tekijäpulaan saattaa vaikuttaa myös se, että suurin osa riittävän ammattitaidon omaavista tekijöistä vaikuttaa Helsingin seudulla. Fakta on kuitenkin se, että vaikka pk-seudulla tapahtuukin paljon, niin melko iso osa näistä yrityskaupan kohteena olevista yrityksistä on hajaantunut muualle Suomeen. Useinhan tilanne on sellainen, että yrityskaupan ostaja vaikuttaa tavalla tai toisella pk-seudulla, mutta itse kohde sijaitsee vaikkapa muissa kasvukeskuksissa. Jotta kauppaprosessi lähtee liikkeelle, niin jonkun on ensin jalkauduttava maakuntaan käynnistämään prosessi”, kommentoi Teemu Kumpulainen PJ Maalta.
Miksi pk-sektorin kauppoihin ei sitten synny laajempaa palveluntarjontaa esimerkiksi suuremmista yrityskaupan asiantuntijataloista? Se onkin hyvä kysymys. Koitamme pohtia vastauksia tähän seuraavassa kirjoituksessamme. Seuraa siis uutisointiamme ja käy ajankuluksi lukemassa aikaisempia asiantuntijakirjoituksiamme Blogit-osiosta.