Salassapitosopimus eli NDA (Non-Disclosure Agreement) on yrityskaupassa välttämätön sopimus, joka suojaa myyjän liikesalaisuuksia ja luottamuksellista tietoa. Se laaditaan heti neuvotteluiden alkaessa, kun ostajaehdokas tarvitsee pääsyn yrityksen sisäisiin tietoihin arvioinnin tekemiseksi. Sopimus takaa, että arkaluonteinen tieto pysyy salassa riippumatta siitä, toteutuuko kauppa vai ei.
Mikä on salassapitosopimus ja miksi sitä tarvitaan yrityskaupassa?
Salassapitosopimus on juridinen sopimus, joka velvoittaa osapuolia pitämään salassa tietyt luottamukselliset tiedot. Englanninkielinen termi Non-Disclosure Agreement (NDA) on yleisesti käytetty myös suomalaisessa liike-elämässä.
Yrityskauppaprosessissa salassapitosopimus täydentää lakisääteistä liikesalaisuuksien suojaa. Se on erityisen tärkeä, koska ostajaehdokas tarvitsee pääsyn yrityksen sisäisiin tietoihin tehdäkseen perustellun ostopäätöksen.
Luottamuksellisen tiedon arvo ja kilpailuetu voivat heikentyä merkittävästi, jos tiedot tulevat julkisiksi. Salassapitosopimus varmistaa, että myyjän liikesalaisuudet pysyvät suojattuina koko yrityskauppaneuvottelujen ajan. Se täydentää liikesalaisuuslain (595/2018) suojaa sopimusehdoin, jotka rajaavat tiedon käyttöä, luovutusta ja käsittelyä sekä määrittävät seuraamukset rikkomuksista.
Milloin salassapitosopimus tulee laatia yrityskauppaprosessissa?
Suosittelemme vahvasti salassapitosopimuksen tekemistä jo ennen ostajaehdokkaalle esittäytymistä, koska tieto neuvotteluiden vireillä olosta voi olla jo luottamuksellista. Eli laadi sopimus heti, ennen kuin merkityksellistä tietoa luovutetaan. Käytännössä järjestys on usein: teaser → NDA → info memo / Q&A → LOI → due diligence → kauppasopimus, jossa on myös jatkoa koskevat salassapitoehdot (mm. tiedotteet, julkistus).
Due diligence -vaiheessa salassapitosopimus on erityisen kriittinen, koska ostajaehdokas saa pääsyn yrityksen yksityiskohtaisiin talous- ja liiketoimintatietoihin. Lopulliseen kauppasopimukseen sisällytetään tavallisesti myös salassapitoehdot.
Ketkä ovat salassapitosopimuksen osapuolia yrityskaupassa?
Salassapitosopimuksen osapuolet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Sopimus voidaan tehdä kohdeyhtiön ja ostajaehdokkaan välillä tai kohdeyhtiön osakkeenomistajien ja ostajaehdokkaan välillä.
Ostajayhtiön johtohenkilöiden ja työntekijöiden lisäksi luottamuksellista tietoa voidaan luovuttaa ulkopuolisille neuvonantajille. Tämä on välttämätöntä, koska ostajayhtiö käyttää tyypillisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden apua due diligence -tarkastuksessa. Ulkopuolisille asiantuntijoille, kuten lakimiehille, tilintarkastajille ja arvioijille, myönnetään oikeus käsitellä luottamuksellisia tietoja osana tarkastusprosessia. Ostajayhtiö on vastuussa omalla NDA sopimuksellaan myös neuvonantajiensa toimista, vaikka ammattilaiset ovatkin erikseen lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piirissä.
Mitä riskejä salassapitosopimuksen rikkomiseen liittyy?
Salassapitosopimuksen rikkominen voi johtaa sopimussakon maksuvelvollisuuteen ja vahingonkorvausvaatimuksiin. Käytännössä seuraamusten tehokkuus riippuu rikkovan osapuolen maksukyvystä.
Osapuolten maksukyvyn arviointi on keskeistä sopimusta laadittaessa. Sopimussakolla ei ole merkitystä, jos rikkova osapuoli ei pysty sitä maksamaan ja ajautuu esimerkiksi konkurssiin.
Myyjän tulisi harkita tarkoin, missä vaiheessa luottamuksellista tietoa on turvallista luovuttaa. Vaikka salassapitosopimus on laadittu, kaikkein arkaluonteisimmat tiedot kannattaa luovuttaa vasta, kun ostajaehdokkaan vakavuus ja luotettavuus on varmistettu.
Huolellisesti laadittu salassapitosopimus on onnistuneen yrityskaupan perusta. Se suojaa myyjän etuja ja mahdollistaa ostajalle riittävän tiedon saamisen päätöksentekoa varten. Kokenut neuvonantaja auttaa sopimuksen laatimisessa ja varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät velvollisuutensa.