Osakeyhtiöstä voi jakaa varoja viidellä päätavalla: osinkoina, pääomapalautuksena vapaan oman pääoman rahastosta, osakepääomaa alentamalla, omien osakkeiden hankkimisella tai yhtiötä purkamalla. Jokainen tapa edellyttää riittäviä jakokelpoisia varoja ja että jako ei vaaranna yhtiön maksukykyä. Varojenjakopäätökset tehdään yhtiökokouksessa hallituksen esityksestä.
Osakeyhtiön varojenjako – mitä se tarkoittaa käytännössä?
Osakeyhtiön varojenjako tarkoittaa yhtiön varojen siirtämistä osakkeenomistajille yhtiön toiminnan aikana tai sen päättyessä. Kyse on yhtiön kerryttämien voittojen ja muiden vapaiden, taseen omassa pääomassa olevien, varojen palauttamisesta omistajille.
Varojenjako on keskeinen osa yhtiön taloudenhallintaa ja omistajien tuotto-odotusten täyttämistä. Osakeyhtiölaki asettaa varojenjakolle tiukat raamit, jotka turvaavat yhtiön velkojien oikeudet ja yhtiön toimintakyvyn säilymisen. Aina varoja jaettaessa onkin siis huolehdittava, että varat jaetaan voimassa olevan osakeyhtiölain mukaisesti.
Perusedellytyksenä varojenjakolle on, että yhtiöllä on riittävästi jakokelpoisia varoja ja että jako ei vaaranna yhtiön maksukykyä. Jakokelpoisia varoja ovat yhtiön voittovarat ja vapaa oma pääoma, joista on vähennetty taseen osoittama tappio ja aktivoidut perustamis- ja tutkimusmenot.
Mitkä ovat osakeyhtiön varojenjaon päätavat?
Osakeyhtiöstä voi jakaa varoja viidellä eri tavalla, joista jokainen soveltuu erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin.
Osingonjako on yleisin varojenjakotapa yhtiön toiminnan aikana. Osinkoa jaetaan yhtiön voittovaroista osakkeenomistajille heidän omistusosuuksiensa mukaisesti. Osinko voidaan jakaa rahana tai muuna omaisuutena.
Vapaan oman pääoman jako mahdollistaa varojen jakamisen myös muista kuin voittovaroista. Vapaa oma pääoma muodostuu ylikurssirahastosta, käyvän arvon rahastosta ja muista vapaista rahastoista. Tyypillisesti pk-yrityksessä puhutaan SVOP-rahastoon tehdystä sijoituksesta, joka sitten myöhemmin palautetaan pääomanpalautuksena.
Osakepääoman alentaminen on keino palauttaa varoja osakkeenomistajille pysyvästi. Tämä edellyttää yhtiöjärjestyksen muutosta ja rekisteröintiä kaupparekisteriin. Tämä on nykyään kuitenkin verrattain harvinainen jakotapa, koska yhtiöiden osakepääomat ovat pääsääntöisesti hyvin matalalla tasolla.
Omien osakkeiden hankinta tai lunastaminen tarjoaa joustavan tavan palauttaa varoja tietyille osakkeenomistajille. Yhtiö voi hankkia omia osakkeitaan suoraan osakkeenomistajilta, mutta tällöin verotuksellisesti järkevän verokohtelun saavuttamiseksi omien osakkeiden hankintaa tulisi tehdä siten, että yksittäinen osakkeenomistaja järjestellään samassa yhteydessä kokonaan yhtiöstä pois.
Yhtiön purkaminen on lopullinen varojenjakotapa, jossa kaikki yhtiön varat jaetaan osakkeenomistajille liiketoiminnan päättyessä ja yhtiö poistetaan kaupparekisteristä.
Milloin osakeyhtiö voi jakaa varoja osakkeenomistajille?
Osakeyhtiö voi jakaa varoja, kun sillä on riittävästi jakokelpoisia varoja ja maksukyky säilyy jaon jälkeen (pois lukien yhtiön purkaminen). Osakeyhtiölaki asettaa tarkat kriteerit varojenjaon edellytyksille.
Jakokelpoisten varojen riittävyys arvioidaan viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Jakokelpoisiin varoihin kuuluvat voittovarat ja vapaa oma pääoma, joista vähennetään mahdolliset tappiot ja aktivoidut menot.
Maksukyvyn varmistaminen on kriittistä. Yhtiö ei saa jakaa varoja, jos jako aiheuttaisi maksukyvyttömyyden tai jos yhtiö on jo maksukyvytön. Arvioinnissa huomioidaan yhtiön kyky selviytyä juoksevista maksuvelvoitteistaan.
Varojenjako ei ole mahdollista, jos yhtiön oma pääoma on negatiivinen, yhtiöllä on merkittäviä tappioita tai liiketoiminta on vaikeuksissa. Myös velkojien suojan vuoksi jaossa on noudatettava varovaisuutta.
Miten varojenjakopäätös tehdään osakeyhtiössä?
Varojenjakopäätös tehdään yhtiökokouksessa, mutta prosessi alkaa hallituksen esityksestä. Hallituksella on yksinomainen oikeus tehdä esitys varojenjaosta yhtiökokoukselle.
Hallitus arvioi yhtiön taloudellisen tilanteen ja tekee perustellun esityksen jaettavan määrän ja jakotavan suhteen. Hallituksen on varmistettava, että jako täyttää osakeyhtiölain vaatimukset.
Yhtiökokous päättää varojenjaosta enemmistöpäätöksellä, mutta se ei voi päättää jakaa suurempaa määrää kuin hallitus on esittänyt. Yhtiökokous voi kuitenkin päättää pienemmästä jaosta tai hylätä esityksen kokonaan.
Päätös dokumentoidaan yhtiökokouksen pöytäkirjaan, ja jako toteutetaan yleensä muutaman viikon kuluessa päätöksestä. Osingonmaksu edellyttää myös asianmukaista kirjanpitokäsittelyä.
Keskeiset huomioitavat asiat osakeyhtiön varojenjaossa
Varojenjakoa suunniteltaessa on otettava huomioon useita tärkeitä seikkoja, jotka vaikuttavat jaon onnistumiseen ja sen seurauksiin.
Vero- ja kirjanpidolliset näkökohdat ovat keskeisiä. Eri jakotavoilla on erilaiset veroseuraamukset sekä yhtiölle että osakkeenomistajille. Osingonjako ja pääomanpalautus käsitellään verotuksessa eri tavoin.
Riskien arviointi on myös välttämätöntä osana jakopäätöstä. Varojenjako vaikuttaa yhtiön rahoitusasemaan ja tulevaisuuden toimintamahdollisuuksiin. Liiallinen varojenjako voi heikentää yhtiön kasvumahdollisuuksia tai aiheuttaa rahoitusvaikeuksia.
Oikea-aikainen suunnittelu auttaa optimoimaan varojenjaon verotehokkuutta ja varmistamaan yhtiön taloudellisen vakauden. Varojenjakoa kannattaa suunnitella osana yhtiön kokonaisstrategiaa.
Asiantuntija-avun hyödyntäminen on suositeltavaa erityisesti suuremmissa varojenjakohankkeissa. Kokeneella neuvonantajalla on riittävä ymmärrys varojenjaon juridisista ja taloudellisista vaikutuksista, mikä auttaa tekemään optimaalisia ratkaisuja kunkin yhtiön yksilöllisessä tilanteessa.