Myynnistä päättäminen riippuu siitä, myydäänkö yrityksen osakkeita vai yhtiön omistamaa liiketoimintaa. Osakkeiden myynnissä jokainen osakkeenomistaja päättää lähtökohtaisesti itse omien osakkeidensa myynnistä, kun taas liiketoimintakaupassa virallinen päätösvalta kuuluu yhtiökokoukselle tai hallitukselle.
Osakkeiden ja liiketoiminnan myynnin päätöksenteko
Yrityskaupassa on kaksi perusvaihtoehtoa: osakekannan myynti ja liiketoimintakauppa. Osakkeiden myynnissä päätösvalta on yksinomaan osakkeenomistajilla, koska osakkeet ovat heidän henkilökohtaista omaisuuttaan. Liiketoimintakaupassa taas yhtiö myy omaisuuttaan, jolloin päätös tehdään yhtiön toimielimissä.
Juridinen ero näiden välillä on selvä. Osakekaupassa ostaja hankkii yhtiön omistuksen ostamalla osakkeita suoraan omistajilta. Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja tai muut omistajat eivät voi pakottaa osakasta myymään, ellei yhtiöjärjestyksessä ole esimerkiksi erityistä lunastuslauseketta tai osakassopimuksessa myyntivelvoitetta, paitsi jos kyseessä on osakeyhtiölain mukaisesti lunastusoikeuden synnyttävä tilanne.
Liiketoimintakaupassa yhtiö myy esimerkiksi koneita, toimitiloja, asiakassopimuksia tai brändejä – siis liiketoimintakokonaisuutta. Tällöin yhtiö toimii myyjänä, ja päätöksenteko tapahtuu yhtiön sisällä, eikä yksittäinen osakkeenomistaja voi pääsääntöisesti estää liiketoiminnan myymistä. Yhtiön edustajat valmistelevat kaupan, mutta merkittävät liiketoimintakaupat viedään lähes aina yhtiökokouksen päätettäväksi ja merkitykseltään vähäisemmätkin liiketoimintakaupat käytännössä hallituksen päätettäväksi. Pk-yrityksessä sekä omistaja, hallitus että johto muodostuvat usein käytännössä samoista henkilöistä, joten neuvottelukumppani on usein sama riippumatta yrityskaupan muodosta.
Mitä osakassopimus ja yhtiöjärjestys määräävät myynnistä?
Osakassopimus ja yhtiöjärjestys voivat vaikuttaa merkittävästi osakkeiden myyntiin. Osakassopimuksessa on usein drag-along-lauseke (myötämyyntioikeus), jonka mukaan, jos tietty osuus osakkaista (esimerkiksi 75 %) haluaa myydä, loput ovat velvoitettuja myymään osakkeensa samoilla ehdoilla. Tämä suojaa enemmistöä tilanteessa, jossa ostaja haluaa koko yhtiön.
Yhtiöjärjestys voi sisältää suostumuslausekkeita, joiden mukaan osakkeiden myyntiin tarvitaan yhtiön hallituksen tai muiden osakkaiden suostumus. Lunastuslausekkeet puolestaan antavat muille osakkaille tai yhtiölle oikeuden lunastaa myytävät osakkeet tiettyyn hintaan. Nämä lausekkeet on tarkoitettu suojaamaan yhtiötä ei-toivotuilta omistajilta. Vastaavia lausekkeita voi olla myös osakassopimuksessa.
Määräenemmistövaatimukset voivat koskea tiettyjä päätöksiä. Esimerkiksi osakassopimuksessa voidaan määrätä, että tietyt päätökset vaativat tietyn enemmistön yhtiökokouksessa. Vähemmistöosakkaiden asema riippuu pitkälti siitä, mitä osakassopimuksessa ja yhtiöjärjestyksessä on sovittu. Ilman erityisiä sopimuksia vähemmistöllä on oikeus pitää osakkeensa, mutta drag-along-lauseke voi velvoittaa myymään.
Miten yhtiökokous päättää merkittävästä liiketoimintakaupasta?
Yhtiökokous päättää merkittävistä liiketoimintakaupoista, kun kauppa koskee olennaista osaa yhtiön liiketoiminnasta tai muuttaa yhtiön toiminnan luonnetta. Merkittävyys arvioidaan suhteessa yhtiön kokoon, liikevaihtoon ja toiminnan jatkuvuuteen. Liiketoimintakauppa voidaan tehdä myös osakeyhtiölain mukaisella osakkeenomistajien yksimielisellä päätöksellä.