Kun yrittäjä alkaa selvittää yrityksensä arvoa, yksi ensimmäisistä termeistä, jonka hän kohtaa, on tuottoarvo. Se kertoo, minkä arvoinen yritys on tulevaisuuden tuottojen perusteella ja kannattavalle yritykselle se on yleensä substanssiarvoa korkeampi. Tuottoarvon laskeminen ei ole vaikeaa, mutta sen oikea tulkinta vaatii enemmän kuin pelkän kaavan tuntemisen.
Tässä artikkelissa käydään läpi, miten tuottoarvo lasketaan, mistä luvuista se muodostuu ja miksi laskennallinen arvo ei ole sama asia kuin lopullinen kauppahinta. Tieto auttaa sinua ymmärtämään, mitä neuvonantajasi tai verottaja tarkoittaa puhuessaan tuottoarvosta.
Tuottoarvon laskentakaava ja sen osat
Tuottoarvo kertoo, kuinka paljon yritys tuottaa voittoa uudelle omistajalle tulevaisuudessa ja kuinka paljon tuo tuloksentekokyky on rahassa mitattuna. Idea on yksinkertainen: jos tuottovaatimus on 15 %, yrityksen arvo on se summa, jonka 15 prosentin vuosituotto vastaa yhtiön tulosta.
Verohallinnon kaava on seuraava: tuottoarvo = kolmen viimeisimmän tilikauden oikaistujen tulosten keskiarvo / 0,15. Jos oikaistut tulokset kolmelta vuodelta ovat esimerkiksi 60 000 €, 80 000 € ja 100 000 €, niiden keskiarvo on 80 000 €. Tämä jaettuna 0,15:llä antaa tuottoarvoksi 533 333 €. Kaava on selkeä, mutta luvut, joita siihen syötetään, eivät ole itsestäänselvyys.
Verohallinnon kaava on suunniteltu verotusta varten, erityisesti perintö- ja lahjaverotuksen arvostamiseen. Se ei automaattisesti kuvaa yrityksen todellista markkina-arvoa yrityskaupassa, koska se on kaavamainen eikä huomioi yritys- ja toimialakohtaisia erityispiirteitä.
Oikaistun tuloksen määrittäminen käytännössä
Tilinpäätös on laadittu verotusta varten, ei yrityskauppaa varten. Siksi virallinen tulos ei useimmiten kerro suoraan, paljonko yritys todellisuudessa tuottaa uudelle omistajalleen. Ennen kuin tulosta voi syöttää tuottoarvokaavaan, se täytyy oikaista.
Oikaisuja tehdään molempiin suuntiin. Yleisimpiä oikaisukohteita ovat:
- Omistajan palkka: normalisoidaan vastaamaan markkinatasoa, jos se on selvästi liian korkea tai matala
- Kertaluontoiset erät, jotka eivät toistu normaalissa liiketoiminnassa
- Henkilökohtaiset kulut, jotka eivät kuulu ydinliiketoimintaan
- Merkittävät poikkeamavuodet, kuten koronavuosi, jotka vääristävät normaalia tulostasoa
- Vuokraoikaisu, jos toimitaan yhtiön omistamassa kiinteistössä
Tavoitteena on luku, joka kuvaa yrityksen normaalia, toistuvaa tuloksentekokykyä. Käytännössä oikaistu tulos poikkeaa usein merkittävästi virallisesta. Pienessä yrittäjävetoisessa yrityksessä omistaja on saattanut nostaa palkkaa epätasaisesti tai jättää sen kokonaan nostamatta ja kumpikin vääristää tulosta. Tässä kohtaa asiantuntija-apu on usein ratkaisevaa, koska oikaisutapa vaikuttaa suoraan siihen, millaiseksi yrityksen arvo muodostuu.
Tuottovaatimus — mistä se tulee ja kuka sen määrittää
Tuottovaatimus on se prosenttiluku, jolla vuositulos muutetaan pääoma-arvoksi. Mitä korkeampi tuottovaatimus, sitä matalampi tuottoarvo ja päinvastoin. Se kuvaa sijoittajan odottamaa tuottoa suhteessa kauppahintaan.
Verohallinto käyttää vakiona 15 prosentin tuottovaatimusta. Tämä luku on kuitenkin verotusta varten asetettu vakioarvo, ei markkinoilta johdettu hinta. Käytännön yrityskaupassa tuottovaatimus vaihtelee toimialan, yrityksen koon, riskiprofiilin ja markkinatilanteen mukaan. Matalariskisellä alalla tuottovaatimus voi olla noin 8–10 %, korkeariskisellä toimialalla se voi nousta noin 20–25 prosenttiin.
Epäsuora tapa hahmottaa tuottovaatimusta on takaisinmaksuaika. Ostaja miettii, kuinka monessa vuodessa yrityksen tuotot kattavat kauppahinnan. Käytännössä 3–6 vuoden takaisinmaksuaika on tavanomainen pk-yrityskaupoissa, mutta vaihteluväli on laajempi riippuen yrityksen kasvupotentiaalista ja rahoitusjärjestelyistä. Rahoittajat katsovat tätä lukua tarkasti, koska se rajaa realistisen hintatason.
Tuottoarvon rajoitukset yrityksen kokonaisarvon mittarina
Tuottoarvo on hyvä lähtökohta, mutta se katsoo taaksepäin. Se perustuu toteutuneisiin tuloksiin, ei tulevaisuuden odotuksiin. Tämä on sekä sen vahvuus että sen rajoitus.
Historiallinen tuottoarvo ei huomioi aineetonta omaisuutta: asiakassuhteita, brändiä, henkilöstön osaamista tai kasvupotentiaalia. Erityisesti kasvuyrityksissä tuottoarvo voi olla harhaanjohtava: jos yritys on kasvanut voimakkaasti ja historiallinen tulos ei kuvaa tulevaisuutta, DCF-menetelmä eli diskontattujen kassavirtojen laskenta on parempi vaihtoehto. Siksi pelkkä tuottoarvo voi aliarvostaa yrityksen, jonka paras aika on vasta edessä.
Toinen rajoitus liittyy substanssiarvoon. Verohallinnon käyvän arvon laskennassa tuottoarvoa verrataan substanssiarvoon. Terveellä yrityksellä tuottoarvo on yleensä substanssiarvoa korkeampi. Jos substanssiarvo on suurempi kuin tuottoarvo, se on merkki siitä, että yrityksen kannattavuus ja pääoman tuotot ovat vaatimattomia. Substanssiarvo voi tällöin olla relevantti arvonmääritysmenetelmä.
Hyvä arvonmääritys ei tukeudu yhteen menetelmään. Rinnalle otetaan tyypillisesti substanssiarvo, käyttökatekertoimet ja tarvittaessa DCF-laskenta, joka sopii erityisesti kasvuyrityksille. Lopputuloksena syntyy arvoväli, ei yksittäinen luku ja se on rehellisempi tapa kuvata yrityksen arvoa kuin mikään yksittäinen kaava.
Tuottoarvo osana myyntiprosessia ja hintaneuvottelua
Laskennallinen tuottoarvo on neuvottelun lähtökohta, ei sen lopputulos. Yrityskaupassa ostaja ja myyjä lähestyvät arvoa eri suunnista: myyjä painottaa usein substanssia ja tunnetta, ostaja tarkastelee hankintaa sijoituksena, jonka on maksettava itsensä takaisin.
Realistinen arvonmääritys palvelee molempia osapuolia. Ylihinnoittelu karkottaa ostajat ennen kuin neuvottelut edes alkavat. Alihinnoittelu johtaa arvon menetykseen, jonka voi olla vaikea havaita ilman vertailukohtia. Kuten myyntiprosessin käynnistämisestä kirjoitamme, paras ajankohta arvonmäärityksen tekemiseen on hyvissä ajoin ennen varsinaista kauppaa.
PJ Maalla olemme nähneet tilanteita, joissa myyjä on kiinnittänyt kauppahintaodotuksensa vuosia vanhaan laskelmaan, joka ei enää vastaa yrityksen nykytilaa. Yhtä lailla olemme nähneet yrityksiä, joiden todellinen arvo on selvästi korkeampi kuin omistaja itse aavistaa.
Tuottoarvo on hyvä työkalu silloin, kun se ymmärretään oikein: se kertoo, mitä yritys on tuottanut ja mitä se voisi tuottaa jatkossa samanlaisena. Lopullinen kauppahinta on aina neuvottelun tulos, johon vaikuttavat myös rahoitusjärjestelyt, ostajan strategiset tavoitteet ja markkinatilanne.
Jos tuottoarvon laskeminen tai yrityksen arvonmääritys tuntuu omalla kohdalla ajankohtaiselta, ota meihin yhteyttä, niin käydään tilanteesi läpi yhdessä ilman sitoumuksia ja maksutta. Löydät yhteystietomme sivun alareunasta.