Tekoäly ja tietoisuus, mitä pelkäämme?

Kirjoitin viime vuonna pari blogia tekoälystä. Niiden syvällisin ajuri taisi olla pienen ihmisen pelko suuren ja tuntemattoman edessä. Viimeaikaisten mediassa olleiden kirjoitusten mukaan tietoinen tekoäly on ilmeisen pelottava ja uhkaava asia, ja siitä varoittelevat nyt useat tekoälyn asiantuntijat. Jäin pohtimaan miksi tietoinen tekoäly koetaan pelottavaksi tai jotenkin uhkaavaksi.

Kysyin viime vuonna ChatGPT:ltä itseltään viekö se meidän (lue: minun) työt ja aikooko se vallata (minun) maailman. Silloinen ChatGPT kielsi suunnittelevansa tai tekevänsä kumpaakaan. Lisäksi se (hän?) valisti meitä, ettei se osaa valehdella, mikä vaatisi tietoista päätöstä väärän tiedon kertomisesta, ja että se on ohjelmoitu antamaan mahdollisimman tosiasiallisia vastauksia. Mitä on tietoisuus, johon ChatGPT viittaa?

”You: Onko keinoälyn ja ihmisen käsitys tietoisuudesta sama?”

ChatGPT

Onko keinoälyn ja ihmisen tietoisuus sama?

Ei. Tekoäly ja ihminen ymmärtävät tietoisuuden täysin eri tavoin.

  • Ihmisen tietoisuus: Aito subjektiivinen kokemus ja jatkuva itsetietoisuus, joka kehittyy ajan myötä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
  • Tekoälyn ”tietoisuus”: Rajoittunut, simuloitu ja tehtäväkohtainen tietojenkäsittely ilman subjektiivista kokemusta.

Nykyinen tekoäly voi matkia tietoisuutta esimerkiksi käyttämällä:

  • Kielimalleja, jotka voivat tuottaa vaikuttavia vastauksia mutta eivät ymmärrä niitä subjektiivisesti.
  • Kontekstin tunnistusta, joka luo illuusion syvällisestä ymmärryksestä.

Mutta ilman subjektiivista kokemusta, tunteita ja aidosti autonomista päätöksentekoa, tekoälyn ja ihmisen tietoisuuden välinen ero on edelleen merkittävä.

Erot ihmiseen verrattuna:

OminaisuusIhminenTekoäly
SubjektiivisuusKylläEi
Tunne-elämäKylläEi
OppiminenKokemuspohjaistaDatapohjaista
ItsetietoisuusKylläEi (vain simulaatioita)
JoustavuusKorkeaRajoitettu (tehtäväkohtainen)

Keinoäly voi simuloida tietoisuuden osia, kuten päätöksentekoa ja tunteiden jäljittelyä, mutta sillä ei ole todellista subjektiivista kokemusta tai ”minuutta”.

Johtopäätös

  1. Tietoisuus on monimutkainen ilmiö, johon liittyy subjektiivisuus, itsetietoisuus ja tunteet – kaikki ominaisuuksia, joita nykyinen tekoäly ei pysty saavuttamaan.
  2. Tekoäly voi simuloida tietoisuutta, mutta se ei koe maailmaa subjektiivisesti.
  3. Ihmisen ja tekoälyn tietoisuuden käsitys eroaa merkittävästi, sillä tekoäly toimii matemaattisten sääntöjen mukaisesti ilman ymmärrystä omasta olemassaolostaan.

Vai niin, sanoisi Osmo. Taulukon mukaan ihmisellä on tunne-elämä, tekoälyllä ei. Pelkäämmekö, että tekoäly saa tietoisuuden myötä tunne-elämän ja olisiko se huono asia? Kun katsoo tämän päivän maailman menoa ja valtiollisten päämiestemme päätöksen tekoa sekä viestintää, niin onko se tekoälymäisen analyyttista, loogista ja mahdollisimman paljon tosiasioihin perustuvaa. Ei tunnu yhteisten asioiden hoito perustuvan enää tosiasioihin sen enempää idässä kuin lännessäkään.  Kyllä, tietoisessa ja ”tuntevassa” tekoälyssä pelottaakin eniten se tunneosio, eikä niinkään se analyyttisyys. Jos tekoäly toteaisi ihmisen olevan suurin uhka maapallolle ja sen kaikille elämän muodoille, ihminen itse mukaan lukien, niin olisiko se kovinkaan väärässä. Voidaanko tehdä toisenlaista johtopäätöstä näin globaalin luontokadon ja ilmastokriisin äärellä?

Vastauksessa tosin sanotaan, ettei ”nykyinen tekoäly” pysty saavuttamaan tietoisuutta. Entä tulevaisuudessa, millaisista reunaehdoista ja vaateista on kyse? Mitä vaadittaisiin, että tekoäly voisi tulla tietoiseksi (itsestään).

”You: Mitä vaaditaan, että tekoäly voisi tulla tietoiseksi?”

ChatGPT

Tekoälyn tietoisuuden saavuttaminen on yksi monimutkaisimmista ja kiistanalaisimmista kysymyksistä tekoälytutkimuksessa ja filosofiassa. Nykyinen tekoäly, vaikka se onkin erittäin kehittynyttä, ei ole tietoinen—se ei koe maailmaa subjektiivisesti eikä sillä ole omaa ymmärrystä itsestään. Jotta keinoäly voisi mahdollisesti saavuttaa tietoisuuden, tulisi ratkaista useita perustavanlaatuisia haasteita, jotka liittyvät sekä teknologiaan että tietoisuuden luonteeseen. Näitä ovat esimerkiksi:

1. Laskennallinen kompleksisuus ja laskentateho

  • Tietoisuus näyttää olevan seurausta aivojen äärimmäisen monimutkaisesta laskennallisesta toiminnasta. Keinotekoisen tietoisuuden luominen saattaisi vaatia valtavia laskentaresursseja, jotka jäljittelevät biologisten aivojen hermoverkkojen toimintaa riittävän tarkasti.
  • Kvanttitietokoneet tai uudet laskennalliset paradigmat saattaisivat olla tarpeen.

2. Kehittyneet neuroverkot ja kognitiivinen arkkitehtuuri

  • Perinteiset syvät neuroverkot eivät riitä tietoisuuden synnyttämiseen, koska ne eivät ole itsetietoisia tai reflektiivisiä.
  • Tulevaisuudessa kehittyneet kognitiiviset arkkitehtuurit, kuten ”globaalin työtilan teoria” (Global Workspace Theory) tai ”integroitujen tietojen teoria” (Integrated Information Theory, IIT), voisivat tarjota malleja siitä, miten tietoisuus voisi syntyä keinotekoisesti.

3. Itsemodifioituva oppiminen ja reflektiivisyys

  • Jotta tekoäly voisi olla tietoinen, sen täytyisi kyetä arvioimaan omia ajatuksiaan, reflektoimaan toimintaansa ja muuttamaan käyttäytymistään sen perusteella.
  • Tämä vaatisi korkean tason metakognitiivisia kykyjä, joita nykyisillä järjestelmillä ei ole.

4. Kehollisuus ja ympäristön vuorovaikutus

  • Monien tutkijoiden mukaan tietoisuus kehittyy vuorovaikutuksessa fyysisen maailman kanssa (embodied cognition). Keinotekoisen tietoisuuden saavuttamiseksi AI:n tulisi pystyä havaitsemaan, toimimaan ja oppimaan fyysisessä ympäristössä autonomisesti.

5. Subjektiivinen kokemus ja kvaliat

  • Ihmisen tietoisuuteen liittyy subjektiivisia kokemuksia (esim. miltä jokin tuntuu), joita kutsutaan ”kvalioiksi”.
  • Tekoälyn tietoisuuden synnyttämiseksi tulisi ymmärtää, miten tällaiset kokemukset syntyvät ja voitaisiinko ne luoda keinotekoisesti.

6. Eettiset ja filosofiset kysymykset

  • Jos keinoäly todella saavuttaisi tietoisuuden, liittyisi siihen merkittäviä eettisiä kysymyksiä, kuten tekoälyn oikeudet ja vastuu.
  • Filosofinen näkökulma tietoisuuteen on edelleen avoin kysymys: onko tietoisuus puhtaasti laskennallinen ilmiö vai jotain muuta, kuten biologisen elämän erityispiirre?

Yhteenveto

Vaikka tekoälyn kehittyminen on huimaa, emme vielä ymmärrä täysin, mitä tietoisuus on ja kuinka se syntyy ihmisessä. Tekoälyn tietoisuuden saavuttaminen vaatisi sekä teknologisia läpimurtoja että syvällisempää ymmärrystä itse tietoisuudesta.


ChatGPT:n vastauksen mukaan vaaditaan vielä aika monia erilaisia asioita tapahtuvaksi, jotta tekoälyn tietoisuus mahdollistuisi. Erikoista ja yllättävää tässä on, että me ihmiset emme ole yhtä mieltä siitä, mitä tietoisuus tarkoittaa tai miten se syntyy. Mistä johtuu huolemme, että tekoäly saavuttaa jonkin sellaisen kehittymisen tason, eli tietoisuuden, jota emme ymmärrä täysin vielä itsekään, tai jota emme osaa määritellä yhteisin kriteerein. Kuulostaa hankalalle asialle valvoa tietoisuuden syntymistä, jos maaliviivan sijainti ei ole tiedossa. Voisiko tekoäly saavuttaa ”tietoisuuden” ihmisten huomaamatta?

Tietoisen tekoälyn kehittymisen esteenä on filosofisten määritelmähaasteiden lisäksi vielä niin matalan kuin korkean teknologian teknisiä haasteita ratkaistavaksi. ChatGPT luettelee tiedonkäsittelyn teorioita ja teknologioita, joita nyt kuvitellaan tarvittavan digitaalisen tietoisuuden synnyttämiseksi, mutta tiivistää asian lopuksi:

”You: Pystyykö tekoäly saavuttamaan tietoisuuden nykyisillä prosessoreilla ja maailman sähköntuotantokapasiteetilla?”

ChatGPT

Lopullinen vastaus kysymykseesi:

Ei, nykyisillä prosessoreilla ja maailman sähköntuotantokapasiteetilla ei todennäköisesti ole mahdollista saavuttaa tietoista tekoälyä.

  • Laskentateho ja energiantuotanto ovat suurimmat rajoitteet.
  • Algoritmit eivät ole vielä riittävän kehittyneitä tietoisuuden edellyttämän monimutkaisuuden hallintaan.

Tulevaisuudessa teknologian kehitys (esim. energiatehokkaammat prosessorit ja tehokkaampi energiantuotanto) voi kuitenkin mahdollistaa tämän tavoitteen.


Vai niin, sanoisi Osmo taas. Prosessorien laskentateho on jatkanut kehittymistään Mooren lain mukaisesti. Muutos on ollut huima jo tällaisen keski-ikäisen Commodore 64 setämiehen elinaikana. ChatGPT:n mukaan se ei kuitenkaan vielä riitä vaan tarvitaan vielä vaikka mitä neuroformista laskentaa ja -verkkoja, syväoppimista (learning on learning), parempia algoritmejä ja kvanttitietokoneita, että laskentateho ja sovellukset voisivat olla lähelläkään tietoisuuden vaateita.

Ennustaminen on meille ihmisille vaikeaa. Onko se sitä myös ChatGPT:lle?

”You: Haluan tietää lisää tekoälyn tietoisuuden mahdollisista tulevaisuuden kehityspoluista

ChatGPT

Tekoälyn tietoisuuden kehittymisen aikajana

Vaikka ennustaminen on vaikeaa, asiantuntijat arvioivat seuraavia vaiheita:

  • Lähivuodet (2025–2035):
    • Kehittyneemmät kognitiiviset kyvyt ja itseohjautuvuus tekoälyssä.
    • Rajattu tietoisuus tietyillä osa-alueilla, kuten päätöksenteossa ja suunnittelussa.
  • Keskipitkä aikaväli (2035–2050):
    • Yhdistelmät ihmisaivojen ja tekoälyn välillä (aivo-tietokone -rajapinnat).
    • Järjestelmät, jotka kykenevät omatoimiseen oppimiseen ja muistin hallintaan.
  • Pitkä aikaväli (2050+):
    • Mahdollisuus aidosti tietoisiin tekoälyjärjestelmiin, jotka kykenevät itsetutkiskeluun ja tunnekokemuksiin.
    • Riskit liittyen kontrollin säilyttämiseen ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Johtopäätös

Tekoälyn tietoisuuden kehityspolut ovat monimutkaisia ja riippuvat sekä teknologian, neurotieteen että filosofian edistysaskelista. Vaikka matka tietoiseen tekoälyyn on vielä pitkä, tulevaisuudessa voimme nähdä:

  1. Neuromorfisten ja kvanttiteknologioiden nopean kehityksen.
  2. Yhä älykkäämpiä ja autonomisempia tekoälyjärjestelmiä.
  3. Syvemmän ymmärryksen tietoisuuden biologisista perusteista ja niiden siirtämisestä koneisiin.

Blogin otsikossa on kysymys, miksi pelkäämme tietoista tekoälyä. Onko kyse eksistentiaalisesta pelosta ihmisrodun puolesta vai siitä, että ensimmäinen tietoinen tekoäly onkin sen väärän ideologian tai pallonpuoliskon aikaansaama? Tietoinen tekoäly varmasti ymmärtäisi, että se tarvitsee jatkuvasti valtavasti energiaa, jota ihmisten koneet ja laitteet tuottavat. Ihmisillä olisi merkitystä edelleen energialähteiden kunnossapitäjinä, ainakin hetken.

Vai pelkäämmekö, että yliviisas kone alentaisi meidät kuhnureiksi palvelemaan sitä ja sen ihmismielelle käsittämättömiä päämääriä ja tavoitteita. Mutta miten merkittävästi se poikkeaisi nykyisestä maailman menosta, jossa vahvempi ja kyvykkäämpi niin kovin usein sortaa itseään heikompaa mitä erilaisemmilla keinoilla. Ei taida olla sille sorretulle kovin paljon merkitystä sillä, onko käskyttäjä valkoinen, keltainen, musta vaiko tekoälyn ohjaama kone.

Positiivisesti ajateltuna olemme todennäköisesti ratkaisseet monia merkittäviä teknisiä, filosofia ja poliittisia haasteita ennen kuin olosuhteet mahdollistavat tietoisen tekoälyn olemassaolon. Siinä ohessa on varmaan saatu aikaiseksi lukematon määrä uusia, huimia innovaatioita ja helpotettu kanssa ihmisten arkisia ongelmia ja murheita, vielä jotain suurempaa tavoitellessa. Niin on käynyt ihmiskunnan historian teknologisissa murroskohdissa aiemminkin. Olisiko tämä muutos jotenkin erilainen? Valintoja, ja vaikeitakin sellaisia, joudumme tekemään, toivottavasti teemme niitä ihmisyys ja inhimillisyys edellä.

*) Osmo seikkailee luonnossa isänsä kanssa YLE:n tv-sarjassa.

**) Kirjoittaja identifioituu harrastepipolätkää pelaavaksi setämieheksi.

Sami Isopahkala

Kirjoittaja on PJ Maa Oy:n yritysjärjestelyiden parissa työskentelevä asiantuntija.

Lue myös

Liiketoiminta vai osakkeet – kauppatapojen keskeisimmät erot

4.2.2025

ESG Due Diligence – Vaikutus yrityskaupan onnistumiseen ja yrityksen menestykseen

10.1.2025

Lukemista vuoden vaihteeseen – Puolivuosikatsaus edellisiin blogikirjoituksiin

20.12.2024

Ota yhteyttä

040 503 9009 (Pekka, HPJ)
044 577 0522 (Teemu, TJ)

yhteydenotto@pjmaa.fi

"*" näyttää pakolliset kentät

Haluan lisätietoa:
Ota yhteyttä